Äitienpäiväjuhlaa ja uhmaa

Tänäkin vuonna mummut saivat äitienpäivälahjaksi jotain itseväkerrettyä. Idea pehmosydämestä lasten kuvalla koristeltuna syntyi kahden blogin ideoita yhdistelemällä. Kiitos teille Kaikkea kaunista ja Kotvasia. :)

Tarkoitus oli siis nappasta kuvanen pikkuviikareitteni iloisista naamoista

mutta...

Tapahtui lauantaina:

Minä 2v 10kk pojalleni: "Tuutko tänne niin otetaan valokuva mummujen lahjaan!"

 J: "En"

Minä: "Tuu tänne, niin päästään sitten ompelemaan" Pienempi poika (10kk) odotteli jo kuvausasemissa...

 J: "EN!

Minä: "No tuu nyt niin saadaan mummujen lahja tehtyä!"

 J: "EN! Ei hemmonen kiinnotta minua!"

Jaaha, huono hetki selvästikin. No mutta kun pitäis saada se pirun kuva, että ehtisin ommellakin...

Minä vähän jo tomerammin: "Nyt tähän näin, niin äiti ottaa kuvan."

 J: "EIEIEI"

Minä suostutellen: "Äkkiä otetaan, niin päästään sitten juhlimaan..." Hetken hiljaisuus, uhmis punnitsee selvästi tätä houkuttelevaa tarjousta. Jännitys tiivistyy, minä pidätän hengitystä...

 J:"EI!!!"

Ok, ei onnistunut. Yritetään myöhemmin uudestaan. 

~ * ~

Myöhemmin:

Pojat on saatu samalle neliömetrille, jes!

Minä: "Hei katsokaa tänne, huhuu!" 

Yritän saada pojat nauramaan hauskoilla ilmeillä, pienempi nauraa hekottaa koko pieni pyöreä naama hymyssä. Isompi katselee ihan muualle, pyörii ja hyörii.

Minä: "Täällä näin, kukkuu!" 

Näytän vajukilta, tunnen itseni idiootiksi, näillä tempuilla pääsisin jo töihin sirkukseen. Sitten J raivostuu, kun pikkuveli iloissaan huitoo ja tönii.

J: "En halua olla kuvassa, ei saa potkia, en tykkääääääääääää!!! 

Pam! Pikkuveli otti taas osumaa. No niin, hyyty sekin hymy, nyt itketään.

Minä (hyvin aikuismaisesti): "No ei sitten! Nyt ei kyllä sitten juhlitakaan!"

Että näin siinä sitten kävi. Yritin vielä kaivella kuva-arkistoja, mutta kun tämä veljesrakkaus on meillä aika vähissä, niin yhteiskuvia pojista ei yksinkertaisesti ole. Tai sit ne on semmosia, että jommankumman kasvoja ei näy tai pojat liian kaukana toisistaan...jne.

Lopulta salakavalasti sain huijattua poikien pikku varpaista kuvan. "Katsotaampa kummallakohan on isompi jalka???" Ei tullu hyvä kuva, mutta pakko kelvata.

Siirtokuvapaperilla kuvan sirtäminen kankaalle oli helppoa ja hauskaa. Paperia löysin Biltemasta. 

Tällaisen lahjan mummut loppujen lopuksi saivat:

Ja tottakai me sitten juhlittiin! :)

Vappuherkkuja

 Täällä ollaan aloitettu vapun juhlinta jo hyvissä ajoin. Vappupallo ostettin jo pari päivää sitten, joten muilla leluilla on ollut pari lepopäivää. J on hyvin innokas juhlija, joten eilen paistettiin munkkeja ja maisteltiin simaa. Munkkitaikinan teko yksin lasten kanssa oli hmm...lievästi sotkuista puuhaa, etenkin kun jauhovastaavana toimi tämä kaksivuotiaamme. :) Isoveli anteliaasti maistatteli vehnäjauhot ja kardemummat myös pikuveljellään. Aika hauskoja ilmeitä sain katsella! :D Sotku oli siis ihan hirveä, mutta lasten ilonkiljahdukset todellakin korvasivat siivouksen vaivan. Munkit tein tällä reseptillä, ja niistä tuli kyllä tosi hyviä! Sima ostettiin tänä vuonna valmiina, sillä viimevuotiset simat jäivät melkein kokonaan juomatta.

Munkkikekkereihin vieraiksi saimme molemmat isovanhemmat sekä mieheni siskon, eli lapsostemme kummitädin. Tuliaisiksi he toivat vappuhuiskat ja ilmapallot. Voi sitä lasten riemua!!! Ihanaa hulinaa ja illalla ihanan väsyneet lapset. :)

HYVÄÄ VAPPUA!!!

Ja muistakaa herkutella, vappu on kerran vuodessa vaan! :)

Ei mennyt niin kuin Strömsössä

Ihanaa, kun tuo kevät on vihdoin tullut! Harmi vaan, olen ollut kipeänä jo usemman viikon. Nousi nimittäin neste päähän. :) Flunssan jälkitautina sain vielä otsaontelon tulehduksen, joten mihinkään ylimääräiseen ei juuri ole riittänyt jaksamista. Jospa tämä toinen antibiootti vihdoin poistas rään mun päästä, ettei sitä poraamalla tarttis ottaa pois. Toivon todella! :/ Ja loppuis viimein tämä kaamea pääkipu!!! En ole voinut päätäni alaspäin kallistaa, joten kaikki mikä lattialla on, tai sinne tippuu, siellä myös pysyy. Hieman hankalaa kahden pienokaisen kanssa.

Matalamielisiä ovat olleet myös yrttini, jotka niin toiveikkaana multaan istuttelin. Rönsyäviä basilikapuskia on turha tästä sadosta odottaa, ja laventelikin jäi haaveeksi.

Laventelinsiemenistä nousi yksi ohut, joka kuoli

Ainokaiset basilikat

Myös viherminttu on jäänyt aika lailla siemenasteelle. 

Pikkuruiset vihermintut

 Uudet siemenet kuitenkin odottavat jo istuttamista, jospa niistä jotain irtoaisi. :) Eivät kaikki siemenet kuitenkaan jääneet itämättä. Tomaatti ja chilipaprika näyttävät ainakin vielä siltä, että niistä saattaa jotain tullakin.

 

Tomskun taimet

Chilipaprikat piti jo harventaa

"Kaunis ja ihana" minikasvihuone viinirypälerasiasta. Kannessa ja pohjassa on reiätkin valmiina.

Jos yrttien kanssa vähän tökkii, niin katsokaapas näitä pusikoita! SisustEllen -blogista sain idean kasvattaa herneenversoja. Hyvin ovat kasvaneet, ja niitä on jo syötykin melkoisesti!

Tämmöistä tänään, tulossa tunnustuksia sekä postausta uusista sisustushankinnoistani!

Kyllä verkkokaupat ovat sitten käteviä!