lauantai 7. joulukuuta 2013

Virkistäytymistä

Itsenäisyyspäivää olemme viettäneet työpaikan naisporukan kanssa Rukalla mökkeillen. Rentoa oloa, saunomista, hyvää ruokaa, hyvää juomaa, naurua laulua ja höpötystä! Singstaria pelaillen ja "kumman kaa?" peliä pelaillen. :) Eilen käytiin Matti Nykästä katsomassa. Olipas show, kyllähän äänellään lauloi hänkin. :) 

Rukan kauniista maisemista ei mun iphonella kuvia saa, se kun ei näillä asteilla ulkona toimi, mutta upeita lumimaisemia täällä on! 



Työkaveri on tehnyt aivan upeita lyhtyjä lasipurkeista. Mustasta kartongista leikannut kuvion terävällä veitsellä ja liimannut lasipurkin kylkeen. Ihanasti tulee kynttulän valo läpi.


Mutta hei! Nyt on sauna lämmin ja juomat kylmiä! Pullot poksuu ja nauru raikaa! Mä liityn toisten seuraan. Ihanaa viikinlopun jatkoa teillekin, ystäväiset! 

Kippis!

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

1.adventti

Jo aamun hämärässä  sytytettiin ensimmäinen kynttilä.



Yöllä oli tonttu käynyt laittamassa yllätykset kalentereihin. 
Pikkuisia tontun jalanjälkiä näkyikin lumessa.



"Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi pehmein kätösin?
Hän koskee ruutua sormellaan,
ja hiutale sulaa lennostaan,
ja pimeä ruutu valkenee,
ja tähti suurena säteilee."

lauantai 30. marraskuuta 2013

Joulusukkakalenteri

Huomenna alkaa joulukuu, ihanaa! 
Sopivasti maa on peittynyt lumeen ja ulkona kipristelee pakkanen.

Meillä on joka vuosi ollut itsetehty kalenteri, 
johon tonttu käy yön aikana laittamassa pikkuruisen tuliaisen.

Viime vuonna mentiin vielä yhteisellä kalenterilla, yksivuotias ei omaa osannut kaivata. 
Nyt kun Pikku-E on jo 2,5 vuotias, halusin tehdä molemmille omat. 
No ok, myönnetään. Halusin tehdä kalenterin. Lapset varmaan olisivat ihan tyytyväisiä olleet yhteiseenkin... :)

No mutta tässä se nyt on. 
24 harmaata sukkaa numeroineen. 







Tätä oli hauska tehdä. Innoituksen sain Tildan talossa -kirjasta. Numerot olen joskus ostanut Tiimarista, harmaa kangas on vanhaa verhoa. Valkoset tähdet pellavaa.





 Yläkerran aula on jo saanut hieman jouluista ilmettä.





Vanha joulukalenteri sai paikan lasten leikkihuoneesta. 







Saapa nähdä, kummasta tulee suositumpi. Itse ainakin kallistun sukkakalenterin puolelle, vaikka porokalenteri olikin sata kertaa työläämpi.

Voi, miten odotankaan huomisaamua, kun näen lasteni innostuneet ilmeet. 
Kyllä, tonttu on käynyt tuomassa pienen yllätyksen! 
Nyt tuntuu jo joululta.