perjantai 14. helmikuuta 2014

Sydänteema jatkuu...

...tällä kertaa onneksi 
ystävänpäivän 
merkeissä. :)



Toipilaana olen edelleen, mutta tehoja on silti pidettävä yllä.
 Niinpä täällä onkin otettu sairaslomasta kaikki irti, 
ja ahkeroitu koulutehtävien parissa. (plääh)



Työtähän on tauotettava, joten väliin kahvia ja sydänpannaria.




Ihanaa ystävänpäivän jatkoa teille rakkaat lukijat!

-K

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Paitoja pojille sekä jotain henkilökohtaista

Kärkkäiseltä löytyi ihanaa autotrikoota, jota ei vaan voinut ohittaa. Siitä tuli isommalle pojalle paita.Kaveriksi sille löytyi kaappien kätköistä puna-valkoista raitaa.





Syksyllä ompelin sienipaidan sekä Metsolan raitatrikoosta hupparin. Olinhan mää nämä kuvannut aiemmin tuoreeltaankin, vaan nekin kuvat haihtuivat koneen hajoamisen myötä. (En näköjään pääse tästä kriisistä yli.) Nyt uudet kuvat puoli vuotta vanhoista paidoista, joita onkin ehditty pesemään ja pitämään monen monta kertaa.


Hmm...Kummallisen oranssilta näyttää tuo punainen tässä kuvassa.







Näyttää siltä, että blogini muuttuu vähä vähältä henkilökohtaisemmaksi. Tuntuu turhalta pitää blogia elämästä, joka ei näytä mitää kulissien takaa. Niinpä kerronkin teille, jotain sydämestäni.

Minulla on WPW (Wolff-Parkinson -Whiten) -syndrooma. Se tarkoittaa, että sydämessäni on nopealyöntisyyskohtauksia aiheuttava ylimääräinen johtorata. Minulla on ollut tykytyskohtauksia teinitytöstä asti, mutta en juuri lääkärille ole niistä puhunut, koska valitukseni on ohitettu sanomalla vaivaani panikoinniksi tai ruuhkavuosiksi. Kaikillahan joskus vähän tykyttää. Minulla tykytti parhaimmillaan 240 krt/min.

 WPW -syndrooma huomattiin vasta viime syksynä, kun aloin olla aika väsynyt kolmivuorotyön, lasten korvakierteen, opiskelun ja täysin olemattoman vapaa-ajan vuoksi. Tykytyskohtaukset lisääntyivät ja lisäksi minulla alkoi tulla lisälyöntejä. Lisälyöntien vuoksi minulle tehtiin Holter nauhoitus, eli sydämen rytmin vuorokausiseuranta. Lisälyöntejä uli vuorokauteen vähän päälle 1500, ja lisäksi siinä huomattiin WPW:lle tyypillinen sydänfilmin poikkeavuus, delta-aalto. 

Nyt olen toipilaana. Minulle tehtiin eilen WPW -ablaatio, eli sydämestäni katkaistiin eilen se ylimääräinen johtorata, joka tykytyskohtauksia aiheutti. Hyvässä voinnissa jo olen, vaikka eilinen olikin aika raskas. Toimenpide kesti 5 tuntia, eikä kaikki ihan helpoimman kautta mennyt. Vuodeosastolla pötköttelin vielä kuutisen tuntia päälle. Kymmenen tuntia tuntui aika pitkältä ajalta olla liikkumatta. Eikä se 5 tuntia kipeää toimenpidettä rytmihäiriöineen myöskään kovin kivaa ollut... Olen todella onnellinen, että se  on ohi nyt, ja olen toivottavasti päässyt lopullisesti näistä rytmihäiriöistä eroon. Ennuste ainakin on hyvä. :D

Ehkäpä joku teistä on kokenut saman.


perjantai 31. tammikuuta 2014

Verhot eteiseen

Kodin 1:ssä oli taas Annolta ihania uusia kevätjuttuja. Pirteän keltaista ja turkoosia, graafisia ja mustavalkoisia. Ihastelin vain. Mä oon vähän nyt shoppailulakossa, sillä kuukauden päästä olen lähdössä shoppailureissulle Kööpenhaminaa, uu jeah! 

Ohittamaton tarjous tuli kuitenkin vastaan, ja niimpä nämä Annon Raita -laskosverhot roikkuvat nyt meidän eteisessä. Eipä siellä aiemmin verhoja olla nähtykään, ikkunat ovat odotelleen sopivaa kumppania itselleen. 






Eikä siitä mihinkään pääse, kyllä verhot vaan tuovat kodikkutta!







Nii, ai miten 5/2? Hyvin menee, kolmessa viikossa -1,5kg!
 JES!