 | ||||||
| Kevään merkki |
Aikaisin kun herää, niin paljon ehtii. Laitoimme Iso-Jeen kanssa ohraruohot kasvamaan. Siinä multa pöllysi ja toivoa sopii, että jokunen siemen eksyi myös sinne minne pitikin. Teimme päivällistä, joka sopivasti kypsyi uunissa sillä välin kun kävimme leikkipuistossa laskemassa mäkeä. Lähteminen oli taas hermoja raastavan hikistä, kun mieskin oli jo kiirehtinyt pelaamaan. Esikoinen piti päästää toppavaatteissaan ulos, kun pienempi vielä keksi tarvitsevansa maitotilkkasen. Jonkin aikaa kuului iloista pikkumiehen pälpätystä, kunnes laskeutui epäilyttävä hiljaisuus. Äkkiä housut ja kengät jalkaan, ja paniikissa etsimään poikaa. No vikkelänä hän oli jo ehtinyt pulkkamäkeen, onneksi oli naapureita silmällä pitämässä, huoh. Pikku-Ee nukkui sikeästi vaunuissa ja minäkin sain arvokasta "puheaikaa" aikuisten kanssa.
Touhukkaan aamupäivän jatkoksi pääsin iltapäivällä rakkaan harrastukseni pariin. Ihanaisen karvakaverini kanssa teimme vauhdikkaan maastolenkin mitä parhaassa kevätsäässä. Mies lähti taas vaipparahoja tienaamaan, ja ilta hurahti poikien kanssa leikkiessä. Ihana päivä, ei mitään super spesiaalia, mutta erityisen mukava arkipäiväksi. Lisää näitä! :)
No onpas Iso-Jee keksinyt tempauksen..! <3
VastaaPoistaAh tännekin niitä croissantteja... voi ku olis ollu huomisaamuksi! Ja hyvä kun pääsit vielä hevostelemaan :)
Kyllä, onneksi tuo puisto on tossa takapihalla, melkein. Ei ollut pikkuviikari kaukana kuitenkaan.
VastaaPoistaIlmeisesti sullaki oli ihana päivä, tai ainaki ilta. Iltapalaksi punaviiniä ja aamupalaksi croisantteja, taijanpa toteuttaa tänään! :)
Löysimpä kivan blogin. Jäämpä seurailemaan ja toivotan sinutkin tervetulleeksi blogiani lukemaan :).
VastaaPoistaOmpas mukava kuulla! Tervetuloa! :)
VastaaPoistaOlipa kiva ja raikas blogilöytö! Jäin heti lukijaksi.
VastaaPoistaMukavaa viikkoa,
toivottelee Kookos