"...mun koti ei oo täällä..."

...eli täällä kerrostalo kolmiossa. Muutosta on jo reilu pari viikkoa, ja oon vieläkin ihan shokissa siitä, kuinka paljon tavaraa meillä on. Ihan järkyttävää!

Edelleen joka paikka on täynnä purkamattomia laatikoita (kaikkia tosin ei puretakaan), ja kaapit puolestaan täynnä laatikoista purettua tavaraa. *ahistus*.

Vasta tällä viikolla sain lätkästyä verhot ikkunaan. Siis vain keittiön ikkunaan ja vain sen takia, että siihen paistaa niin kuumasti aurinko. Siinä sisälämpömittari hujahtaa helposti yli 30 asteen. Mun basilika on ainut kuka siinä ikkunan ääressä viihtyy. :)

Basilikat sekä muut kasvattini viihtyvät uskomattoman hyvin myös kasvihuonetta muistuttavalla lasitetulla parvekkeellamme. Oon ihan ihmeissäni kuinka äkkiä kitukasvuiset taimeni lähtivät hulluun kasvuun heti kun pääsivät parvekkeelle.

Arki pyörii kuitenkin jo kuta kuinkin normaalisti. Täällä "kotona" emme kuitenkaan viihdy, joten hengailemme milloin missäkin. Torilla, ystävien luona, mökillä, mummoloissa...

Keppikalastusta mökin rannassa

Eräänä iltana olimme rannassa jätskillä ja tutustuimme hauskaan sorsaperheeseen. J oli aivan tohkeissaan, ja ois halunnut viedä sorsat meille leikkimään. :)

Tästä on näköjään uhkaavasti tulossa mun muuttoahdistus -blogi. Alkaa nimittäin jo näppejä poltella kun en pääse tekemään sisustus-, askartelu-, ompelu-, ym. juttuja, varsinkin nyt kun mulla on L.O.M.A!!! Ompelukone ja askartelujutut on pakattu, ja kaukana varastossa. Onneksi nuo pikku vesselit pitävät mut sen verran kiireisenä, ettei tekemisen puute ehdi vaivaamaan. Varsinkin nyt, kun pienin on juuri oppinut kävelemään, riittää meillä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, eikä onnettomuuksiltakaan olla vältytty! <3

Uuden kodin etsintä käy siis kuumana. Pari vuottahan tässä jo hiljolleen ollaan omakotitaloja katseltu, kyllä se oikea vielä osuu kohdalle!