Näytetään tekstit, joissa on tunniste projekteja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste projekteja. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Havupenkki

Tämän kesän suurin pihaprojekti oli havupenkin uudistaminen. Talon sivustolla oli suuri, koko talon sivuseinän mittainen havuistutusalue. Alunperin se on varmaan ollut oikein sievä, mutta vuosien saatossa tuijat olivat kellastuneet ja hapsottivat surkean harvoina risukasoina. Havujen alla oli luonnonkiveä, jotka olivat joutuneet sammaleen valtaamiksi. Havuistutus ei siis enää todellakaan ollut mikään julkisivua kohentava näkymä, ja yritin aina päästä kotiimme sen ohi sitä näkemättä.

Nyt oli viimein pakko tehdä loppu siitä tuskailusta, jonka sen näkeminen aina sai aikaan.

Ensiksi kaivoin kivet ja tuijat ylös. Kivet otin talteen, mutta tuijat saivat kyytiä. 

Havupenkki reunustettiin reunakivillä. Penkkiin laitettiin alle kunnon juuriestekangas, ja uudet havukasvit hyvään rodomultaan. 
Timanttituijia, kääpiövuorimänty ja pari kiinankatajaa...  
Kankaan päälle mustaa ja valkoista kiveä sekä ylös kaivetut luonnonkivet. 

...Lyhyesti sanottu, mutta pitkään tehty.

Nyt havupenkki on valmis ja kotiin voi jo tulla silmät auki.




Tähän sopisi kyllä kivasti sellaiset pienet valaisimet. Onko kokemusta aurinkokennovalaisimista? Toimivatkohan ne?

P.S. Muistakaahan osallistua blogissani köynnissä olevaan ARVONTAAN! 
Klik!






torstai 31. heinäkuuta 2014

Paviljonki ja terassin uusi väri

Kesän mittaan on pihalla pantu tuulemaan. Terassin kaiteet ovat vaihtuneet ruskeasta valkoiseksi. Työläs homma maalata kaikki rimat, mutta ah! Niin iso ja näkyvä muutos talon julkisivun ilmeeseen. 



Ennen...

Nyt lomailun alkajaisiksi myös terassin ruskea sävy on saanut päivitystä. Se piti pestä kunnolla terassipesuaineella ja painepesurilla. Vanha väri lähtikin niin hyvin, että pesurilla pystyi terassiin vaikka piirtämään.



 Pesty ja kuiva




Pintaansa se sai Teknoksen Woodex Aqua WoodOil:a sävytettynä mustaksi. Voi että tykkään!!! Osa terassista on maalattu vasta kertaalleen, mutta urakka siis jatkuu.



Ennen...

Valkoiset kaiteet ja musta terassi vaaleaan harmaata taloa vasten. Niin raikas ja tyylikäs verrattuna entiseen ruskeaan.

Aurinkoisena päivänä (joita onneksi tähän kesään on mahtunut), on terassi tukalan kuuma, sillä aurinko paahtaa siihen aamusta iltaan. Ja talon suojissa ei juuri tuuli pääse vilvoittamaan.
Bauhausissa vastaan tuli tämä paviljonki, joka nyt toistaiseksi täyttää toiveet varjon ja sateensuojan antajana. Saa nähdä kuinka kestävä ratkaisun tämä on.



 Ennen...



Nyt kelpaa terdellä istuskella, satoi tai paistoi! :)
Sutiminen kuitenkin jatkuu, sillä lumipallo on lähtenyt vyörymään... Seuraavana käsittelyyn pääsee istuinryhmä.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Vanhan arkun päivitys



Saatiin appivanhemmilta vanha arkku, joka oli tullut heille mökkikauppojen myötä. Arkun ikää ei kai tiedä kukaan, mutta aika vanhus tämä on. Mikä lie olikaan ihan alkuperäinen väri, mutta aikojen saatossa arkku oli maalattu punertavan ruskeaksi, joka ei meidän värimaailmaan sopinut sitten yhtään.




Kesälomalla sain viimein hiottua vanhat maalit pois. Melkoinen maalikertymä siinä olikin työstettävänä. Yritin etsiä vuosilukua, mutta turhaan. 
Arkkua oli myös pätevästi entisöity mm. kittimassalla ja jeesusteipillä.

Uuden maalin myötä arkusta tuli kaunis ja sisustukseen sopiva. Kulumat ja kolhut saavat siinä näkyä, en alkanut niitä millään tasoittelemaan, sillä vanhasta ei uudenveroista tarvitsekaan saada. Myös alkuperäiset, ilmeisesti käsin taotut metalliosat tulevat nyt paremmin esiin, ja pääsevät oikeuksiinsa.  







 Arvatkaapa oliko vähän pikkutarkkaa pipertämistä noiden kiekuroiden maalaaminen. Ajauduin loputtomaan korjauskierteeseen;  mustat lipsahdukset piti peittää valkoisella ja sitten tuli taas valkoisia lipsahduksia mustiin osiin jne...

Valmista tuli kuitenkin viimein.









Mitä sanotte? Kannattiko? :)



lauantai 7. syyskuuta 2013

Maailman rumin villasukka?

Ihan ite tein! Vuosi siihen meni ja tässä on tulos.
 Naurakaa vaan, ei haittaa. En aio lannistua.
Äitinikin nauroi katketakseen ja anoppi (The Superneuloja) yritti epätoivoisesti  selvittää, 
missä meni vikaan.
Miks tuo kantapää on tommonen pussukka?

Sukan neulominen alkoi jo viime syksynä, tökkäs kantapäähän, oli jäähyllä vuoden. 
Olen purkanut ja korjannut kantapäätä sata kertaa niin, että lankakin kohta hiutuu.
 Luovuin ajatuksesta nätistä sukasta, ja tyydyin tosiasiaan. 
Tämä on elämäni kolmas villasukka, ja kolmas sukka toden sanoo:
En vaan osaa.


No onhan tässä jotain kaunistakin, lanka. Ihanaa ja laadukasta. 
Ja mikä parasta, halvalla lankakaupan loppuunmyynnistä.


No okei. Ei tää ehkä maailman rumin oo. Voittaa kuitenkin sen mun ihka ensimmäisen tekeleen.
Ja jalassa tää on ihan ok, jos kotona pitää. Mut silti kantapäähän jää tuo kumma pussi.
Joten, vaikka toinen sukka on vielä aloittamattakin, aion saada senkin valmiiksi. 
Mutta ei nyt sovita mitään aikarajaa, jooko. :D