Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanhat aarteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanhat aarteet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Lipasto





Sain äiditäni vanhan lipaston, joka on alunperin maanmittauskonttorin arkistosta. Massiivinen, umpipuinen,  kahdenkymmenen laatikon lipasto. En tiedä minkä värinen tämä on alunperin ollut, mutta nyt siinä oli vaalean kellertävä sävy. Yksi kesän projekteista olikin lipaston hiominen ja maalaaminen. Ei mikään ihan nopein juttu, eikä taaskaan mennyt kuin Strömsössä.





Hioin entisen maalin pois lähes puupinnalle. Kun urakka oli valmis, laatikot ja lipasto olivat tietysti hiontapölyssä, joten ajattelin tehokkasti ja nopeasti putsata pölyt puutarhaletkulla pois. VIRHE!!! 



Siitähän tämä vanha puukaluste riehaantui täysin, ja alkoi puskea keltaista nestettä pintaan. Pohjamaalasin Otexin tartuntapohjamaalilla, jonka periaatteessa pitäisi kyllä lopettaaä puun hikoilut. Tähän uskoen ja luottaen maalasin kalustemaalilla pari kerrosta,mutta keltainen edelleen puski läpi, kuten yllä olevasta kuvasta näkee. 

Otin viimein puhelun Tikkurilan maalilinjalle (kyllä, oikeasti!), ja sieltä sain hätääni neuvon laittaa pikimiten Otexia päälle. Sen tein, ja lopulta keltainen pysyi poissa. Sitten piti vielä pari kerrosta suihkia (onneksi oli maaliruisku!) kalustemaalia päälle.


Murut apuna

Lopputulos on kuitenkin hyvä, ja maalin sävykin onnistui. :) Laitoin toistaiseksi vielä vanhat vetimet paikalleen, mutta etsinnässä on nyt jotkut uudet, vähän vähemmän kiiltävät, esim sinkkiset. 



Lipasto tulee työhuoneeseen, joka on nyt saanut täysin uuden ilmeen. Siitä seuraavaksi! 

Tunnelmallista, sateista sunnuntaita teille!

torstai 5. kesäkuuta 2014

Penkki

Toukokuun alussa kävimme Ystäväiseni kanssa taas Luleåssa kirppismatkalla. Eipä tyhjin käsin tultu takaisin tälläkään kertaa, vaan kaiken pikkutavaran lisäksi matkaan lähti vanha penkki.



Ihanasti kulunut, sopivan pitkä ja kapea. Juuri sellainen mitä olin etsinytkin.




Täällä ollaan lekoteltu auringossa ja nautittu täysillä vapaapäivästä.
 Kerrankin oli listantekijä osannut laittaa mulle vapaapäiviä helteille. :) 

* KESÄ *


keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Vanhan arkun päivitys



Saatiin appivanhemmilta vanha arkku, joka oli tullut heille mökkikauppojen myötä. Arkun ikää ei kai tiedä kukaan, mutta aika vanhus tämä on. Mikä lie olikaan ihan alkuperäinen väri, mutta aikojen saatossa arkku oli maalattu punertavan ruskeaksi, joka ei meidän värimaailmaan sopinut sitten yhtään.




Kesälomalla sain viimein hiottua vanhat maalit pois. Melkoinen maalikertymä siinä olikin työstettävänä. Yritin etsiä vuosilukua, mutta turhaan. 
Arkkua oli myös pätevästi entisöity mm. kittimassalla ja jeesusteipillä.

Uuden maalin myötä arkusta tuli kaunis ja sisustukseen sopiva. Kulumat ja kolhut saavat siinä näkyä, en alkanut niitä millään tasoittelemaan, sillä vanhasta ei uudenveroista tarvitsekaan saada. Myös alkuperäiset, ilmeisesti käsin taotut metalliosat tulevat nyt paremmin esiin, ja pääsevät oikeuksiinsa.  







 Arvatkaapa oliko vähän pikkutarkkaa pipertämistä noiden kiekuroiden maalaaminen. Ajauduin loputtomaan korjauskierteeseen;  mustat lipsahdukset piti peittää valkoisella ja sitten tuli taas valkoisia lipsahduksia mustiin osiin jne...

Valmista tuli kuitenkin viimein.









Mitä sanotte? Kannattiko? :)



keskiviikko 7. elokuuta 2013

Puusohva keittiöön

Ensinnäkin KIITOS edelliseen postaukseen vastanneille! Oli ihana tietää, etteivät juttuni katoakaan bittiavaruuteen, vaan saavuttavat jokusen lukijankin! :)

Täällä on vietetty pitkästä aikaa siivouspäivää. Kaikki on kesän jäljiltä sisällä ihan vinksin vonksin, joten tänään oli jo aika tarttua toimeen. Nyt on koti puhdas, ja mielenrauha saavutettu.

Meillä on keittiössä vanha tuunattu neljänhengen ruokaryhmä, joka käy auttamatta liian pieneksi aina kun saamme vieraita. Lottovoittoa ei kuitenkaan (vielä) ole tullut joten isompi pöytä on vain haave. Siivoamisen tuskassa päässä sitten välähti, ja niin saivat huonekalut kyytiä!


Lisää istumatilaa pöydän ympärille saatiin, kun yläkerran aulassa ollut Annan sänky siirtyi keittiöön, ja ruokapöytä pyörähti poikittain. Annan sänky on siis pikkuiselle Annalle kuulunut sängyksi levitettävä puusohva, johon minä 164 senttisenä mahdun nippa nappa suorana nukkumaan. Sohvan kansi laitettiin nyt paikalleen, ja kannen alle kätkeytyy mukavasti säilytystilaa.


 (Surkea kuva kun en osannut ikkunaa vasten kuvata.)

Annan sängyn tilalle vaihtui J:n huoneesta päästä vedettävä sänky, 
ja nyt seuraa paras osuus!
Anopin ja appiukon mökillä on ollut ikivanhat valkoiset (luultavasti) armeijan rautasängyt, (kuvia niistä jahka saadaan roudattua meille) joista saadaan pojille sängyt!!! Yläkerrassa meillä on molemmille pojille makuuhuoneet, mutta toisesta tehdään nyt nukkumishuone ja toisesta leikkihuone! 

Alunperin oli ajatuksena, että molemmille omat huoneet, mutta veljeksista (2 ja 4v) on tullut VIHDOIN ystävät, ja haluavat nukkua samassa huoneessa. Sopii hyvin minulle, ja ehkäpä mörötkin pysyvät loitolla, kun on veli vieressä! <3

Nukutaanko teillä samassa vai eri huoneissa? 
Miten samassa huoneessa nukkuminen onnistuu, jos toinen on päässyt NukkuMattia karkuun?

P.S. Jee, nyt alkaa lastenhuoneiden sisustaminen!

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannusväritys

Keskikesän juhlan kunniaksi saavat värit loistaa meidän olohuoneessa. 



Olkkarin lasikantinen pöytä sai liinakseen juuri lasin peittävän Tiimarin räsymaton. 





Jyskin alekorista löytyi sohvan päälle kesäinen peite.





Pöydällä olevat lasipullot ovat aarre. Isäni löysi ne joskus 70-luvulla vanhempieni vuokra-asunnon vintiltä. Ne ovat kulkeneet äitini  matkassa vuosikymmenet, ja nyt ne ovat täällä minulla. 


Pullot säilyvät mummun ja papan vanhassa sienikorissa. 





Kori sai tässä taannoin pintaansa päivitystä.







Meidän juhannus starttaa kunnolla vasta huomenna, kun auton keula kohti mökkiä. Siispä,

oikein ihanaa
 juhannusta 
teille rakkaat lukijat!!!

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Keittiövaaka


Tiesittekö, että Zalandon verkkokaupassa myydään myös sisustusjuttuja! 
Ja tosi kivoja juttuja sitäpaitsi, huolimatta siitä että se mainos on ennätyksellisen ärsyttävä. 
Tosin nykysin mua vaan naurattaa se ukon naama ja huutaminen, 
koska kerran J ihmetteli kolmivuotiaan viattomuudella:
"Äiti, onko tuolla kakka tiukalla?"

Zalandosta löytyi jotain mitä oon pitkään etsinyt. 
Siispä hetkeäkään epäröimättä klikkasin ostoskoriin tämän keittiövaa'an. 
Musta tää on just NAMU!



Asiasta toiseen.
Mun rakkaudella istuttamille taimille on tullut kasvujumi. 
Nippa nappa nämä pienet sinnittelevät hengissä, mutta mitään edistymistä kasvussa ei ole näkynyt aikoihin. 




Pah, olkoot sitten! Ostin kaupasta ruukkuyrttejä, 
ja istutin ne vanhaan puulaatikkoon. 
Basilikaa, sitruunamelissaa ja rucolaa. 




 Nyt on rehevät puskat! 
Ainakin hetken.



Päivää paistatellen,

-K