Kultakutri ja kolme karjua

perjantai 24. lokakuuta 2014

Keksileimasin

Haaparannan -reissulta löytyi suloinen keksileimasin. Vaikka tuumasinkin jo kaupassa tämän olevan taas yhdenlainen turhake, niin siitä huolimatta en malttanut odottaa kuin seuraavaan päivää, että pääsen testaileen. Lasten kanssa vapaapäivää viettäessä, mikäs sen mukavampaa kuin leipominen.

Keksien ohjetta oli vaikea löytää, sillä kaapissa ei ollut munia, eikä kauppaankaan jaksanut lähteä. Sovelleltiin sitten ohjeista omanlainen, ja hyviä näistä tuli. Toki tasainen taikina ilman suklaahippuja, olisi ollut parempi leimaustuloksen kannalta, mutta tärkeysjärjestyksessä maku meni nyt ulkonäön edelle.

HOME MADE SUKLAAKEKSIT

150g margariinia

1 dl sokeria

1 dl fariinisokeria

1 tl vaniljasokeria

1/2 dl maitoa

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

100 g murskattua suklaata

Sekoita kuivat aineet, lisää pehmeä voi, maito ja suklaa. (Leimaamista ajatellen jauhoin suklaan sauvasekoittimella ihan hienoksi rouheeksi.)

Sekoita tasaiseksi.
Anna taikinan jähmettyä jääkaapissa n. 1/2 h.

Paista keksejä 175 asteessa 15 min.

Leimaa heti uunista ottamisen jälkeen.

Onko teillä satanut tänään lunta?
Aamulla herätessä maa oli valkoinen. Kaunista.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Lipasto

Sain äiditäni vanhan lipaston, joka on alunperin maanmittauskonttorin arkistosta. Massiivinen, umpipuinen, kahdenkymmenen laatikon lipasto. En tiedä minkä värinen tämä on alunperin ollut, mutta nyt siinä oli vaalean kellertävä sävy. Yksi kesän projekteista olikin lipaston hiominen ja maalaaminen. Ei mikään ihan nopein juttu, eikä taaskaan mennyt kuin Strömsössä.

Hioin entisen maalin pois lähes puupinnalle. Kun urakka oli valmis, laatikot ja lipasto olivat tietysti hiontapölyssä, joten ajattelin tehokkasti ja nopeasti putsata pölyt puutarhaletkulla pois. VIRHE!!!

Siitähän tämä vanha puukaluste riehaantui täysin, ja alkoi puskea keltaista nestettä pintaan. Pohjamaalasin Otexin tartuntapohjamaalilla, jonka periaatteessa pitäisi kyllä lopettaaä puun hikoilut. Tähän uskoen ja luottaen maalasin kalustemaalilla pari kerrosta,mutta keltainen edelleen puski läpi, kuten yllä olevasta kuvasta näkee.

Otin viimein puhelun Tikkurilan maalilinjalle (kyllä, oikeasti!), ja sieltä sain hätääni neuvon laittaa pikimiten Otexia päälle. Sen tein, ja lopulta keltainen pysyi poissa. Sitten piti vielä pari kerrosta suihkia (onneksi oli maaliruisku!) kalustemaalia päälle.

Murut apuna

Lopputulos on kuitenkin hyvä, ja maalin sävykin onnistui. :) Laitoin toistaiseksi vielä vanhat vetimet paikalleen, mutta etsinnässä on nyt jotkut uudet, vähän vähemmän kiiltävät, esim sinkkiset.