Virkattu Pöllö -neuletakki

Mulla oli tarkotus tehä tämä J:n neuletakki pukinkonttiin, mutta hups, enpäs ehtinyt. 

Nyt sain sen kuitenkin valmiiksi, ja tällainen siitä tuli. 

Neuletakki on tehty samalla ohjeella kuin MörKö -hiippahuppuneule, mutta tämä on virkattu 60 silmukalla. Koko on n. 110 senttiselle lapselle. Tein vähän reilumman ettei jää ihan heti pieneksi. Tuumittelin myös, että tän vois vuorittaa, jolloin menis kesällä takista. 

PÖLLÖ -TASKU

Lankana käytin tällä kertaa Novitan Jenikaa. Saapa nähä kuin pian tämmönen akryylilanka nyppyyntyy, mut onneks tätä nyt ei tarvii joka välissä pestä. 

Napit on otettu isin vanhasta takista.

Pöllön virkkasin ihan omasta päästä.

Aluksi J hieman pelkäsi pöllöä mutta pian takki olikin niin mieluinen, etten ehtinyt kaikkia nappejakaan ommella ennen kuin se piti saada päälle. 

Piilossa!

Seuraava neuletakki-projekti siintää jo mielessä. 

Taidan tehdä sen ohuemmasta langasta.... Valkoisesta. 

Joo! Ja sit siinä vois olla pingviinin kuva. :)

Projekti Kattopalkki

Nyt se on valmis! 

Nimittäin Projekti Kattopalkki on saatu päätökseen.

Heti ensisilmäyksellä kun olin vasta tämän uuden kotimmd asuntoesittelyssä, kiinnitin huomiota olohuoneen ja keittiön välissä kulkevaan valtavaan palkkiin. Silloin palkki oli koteloitu valkoisella gyproc -levyllä. Mietin heti, mitä siellä alla on... Voisko siellä olla aarre?

ENNEN: Kuva keittiöstä olohuoneeseen

ENNEN: Kuva olohuoneesta eteiseen päin

Ja heti kun tänne muutimme, aloin puhua miehelleni kotelon purkamisesta. Vastaus oli ei.
Kaikki muutkin suhtautuivat nihkeästi ajatukseen ja varoittelivat pilaamasta siistiä ja hyvää kattoa. Lopulta sain viekkaudella ja oveluudella mieheni suostumaan ottamaan riskin, ja kurkkaamaan gyprocin alle ja katsomaan mitä siellä on.

 Ja aarrehan se siellä olikin!!! Ihana jyhkeä kattoparru! Purkutyö ei ollut mikään helpoin homma mutta mies sen silti teki harjoitellen samalla ahkerasti ärrää ja ässää suomalaisittain.

Alta paljastunut palkki oli väriltään "ihastuttavasti" kellastunutta mäntyä. Osmo coloria pintaan (sävy oli muistaakseni antiikkitammi) ja siinä se nyt on, ihanasti wanhan näköinen parru jakamassa keittiötä ja olohuonetta omiksi tiloikseen. Oon niiiiin tyytyväinen lopputulokseen! Koko asunto sai heti uuden ilmeen, rutkasti lisää kodikkuutta.

Katon lisäksi muutoksen kohteeksi on päässyt myös seinä, joka kulkee keittiöstä olohuoneeseen. Siihen laitettiin ruudullinen tapetti, joka omalta osaltaan tuo vielä lisää pehmeyttä ja kodikkuutta. Ennen seinä oli siis ihan valkoisella maalipinnalla, nyt se on siis tällainen.

Vielä olohuoneen muutos ei suinkaan ole täysin valmis. Vielä puuttuu osa tapetista, koska se loppui kesken, eikä tässä joulun tiimellyksessä ole kerennyt saattaa hommaa loppuun. Kattolistat parrun ympäriltä, kuten myös uudet verhotangot odottavat seinään pääsyä.  Sitten vielä verhot ja hyllyt ja kaikki tilpehöörit ja...  ja ... Niin ja tuo arkkukin odottaa tuunausta... :)

Lopullinen olohuoneen muutosesittely jää siis vielä tulevaisuuteen, mutta tässä katsaus tähän vaiheeseen. :)

Duhaisin derveisin

-K

Hyvää joulua...

...teille kaikille, rakkaat lukijat!

Työvuorot on lusittu, koti siivottu, jouluruuat ostettu, lahjat hankittu, joulukuusi koristeltu, koti laitettu juhlakuntoon. 

Siis nyt on meillä joulu. 

Hyasintteja meillä kukkii siellä täällä, sillä ne ovat mun suosikki joulukukkia. 

Hyasintin tuoksu tuo joulun tunnelman.

Vanhat ovet, mun uusin sisustushankinta. Huippu löytö wanhan tavaran puodista. Toistaiseksi ovat tässä, mutta mulla on muitakin suunnitelmia niiden varalle...

Vanha arkku mieheni kotoa. Se puolestaan odottaa uutta väriä pintaansa.

Oksista tehty kranssi ja punaiset omenat enemmänkin koristeena kuin syötäväksi.

Ihanaa ja rauhallista joulua teille kaikille, rakkaat lukijat. Toivotan sitä teille jo nyt, sillä huomenna meidän perheessä on jouluaatto, osa 1. Käytännön syistä meidän perheessä jouluaatto kestää kaksi päivää, sillä haluamme juhlia sitä rauhassa molempien perheen parissa. Näin vältytään säntäilyltä ja turhalta joulukiireeltä. Niimpä tässä hulinassa saattaa bloggailu jäädä väliin, joten hyvän joulun toivotukset saatte jo nyt. :)

Joulumielellä

-K

Kaunein jouluasetelma

Kai tällä nyt irtoo Kaunein Jouluasetelma -tunnustus?

Yritäppä tässä nyt sitten laittaa joulua.

Täällä minä kadehtien luen teidän ihania, joulunrauhaa tulvillaan olevia postauksia ja ihastelen kauniita, tunnelmallisia kuvia kodeistanne. Epätoivoisesti yritän saada omaa kotiani kauniiksi ja puhtaaksi.

Mies on ollut kaks viikkoo kaikki illat töissä ja päivisinkin välillä, ja itsellänikin on työvuoro poikineen.

No, vielä ehtii...

Yhden nurkan kun saan valmiiksi, ja kun selkäni käännän, niin jo on kaksi pientä rakasta marakattia tekemässä koristeista omaa versiotaan. Itkenkö vai nauran?

Nauran. Onneksi. Vielä. :D

Miestäni lainatakseni muistutan teille muillekin joilla jouluttelu ei pysy ihan aikataulussa, että

 "joulu tulee laitoitpa sitä tai et".

Rauhallista joulunodotusta!

- K

Joulukalenteri

Blogissani on vallinnut syvä hiljaisuus. Syynä siihen on tietokoneen hajoaminen. Onneksi melkein kaikki valokuvat olivat myös ulkoisella kovalevyllä, huh!

Onneksi mulla on myös tällanen nykyaikainen, käyttäjäänsäkin älykkäämpi puhelin, jolla nyt yritän tätä mun postaus-tuskaani lievittää. Niinpä viimein asiaan.

Viime vuonna tein J:lle joulukalenterin. Ohjeet kalenterin tekemiseen sekä kaavat poroihin ym. ovat Tone Finnangerin Tilda Satumainen talvi - kirjasta hieman omanlaiseksi muokattuna.

Pussit tein pellavasta, joihin kangasväreillä painoin tähden, ja tähteen kirjoitin tussilla numerot.

En luottanut omiin aplikointitaitoihini, joten kuva on käsin ommeltu kiinni kankaaseen. Voin kertoo, että siinä vierähti yllättävän pitkä tovi.

Joulukalenteri oli kaikenkaikkiaan melkoisen isotöinen, vieläkin ihmettelen, miten minunlaiseni "heti ja helposti" -tyyppi on saanut sen edes valmiiksi. Vaan siinä se nyt taas koreilee, jo toista jouluaan. Joka aamu pojat juoksevat ensimmäisenä kalenterille katsomaan, onko tonttu tuonut jonkun yllätyksen. Ja onhan siellä joka päivä joku pikkuinen yllätys, tosin tässä vaiheessa kuuta tontulla alkaa jo ideat loppua...